Verensokerilla tarkoitetaan veren glukoosipitoisuutta. Glukoosi on elimistölle tärkeä energianlähde, ja sen määrää veressä säätelee erityisesti insuliini. Glukoositaso vaihtelee luonnollisesti esimerkiksi ruokailun, liikunnan ja vuorokaudenajan mukaan. Jos verensokeri pysyy pitkään tavallista korkeampana, kyse voi olla sokeriaineenvaihdunnan häiriöstä, kuten esidiabeteksesta tai diabeteksesta.

Mitä verensokeri tarkoittaa?

Ruoan hiilihydraatit pilkkoutuvat ruoansulatuksessa muun muassa glukoosiksi, joka siirtyy verenkiertoon. Haiman tuottama insuliini auttaa glukoosia siirtymään verestä soluihin energiaksi. Jos insuliinia ei muodostu riittävästi tai sen vaikutus on heikentynyt, glukoosia jää tavallista enemmän verenkiertoon ja glukoositason nousee.

Mitkä ovat normaalit verensokeriarvot?

Aikuisen plasman paastoglukoosin viitearvo on tavallisesti 4,0–6,0 mmol/l. Paastoverensokeri mitataan yleensä aamulla vähintään kahdeksan tunnin syömättömyyden jälkeen. Yksittäinen poikkeava arvo ei aina tarkoita diabetesta, vaan diagnoosi perustuu terveydenhuollossa tehtäviin tutkimuksiin ja tilanteesta riippuen tuloksen varmistamiseen.

Tutkimus	Tulkinta aikuisella
Paastoglukoosi alle 6,1 mmol/l	Normaali glukoosinsieto sokerirasituskokeen yhteydessä
Paastoglukoosi 6,1–6,9 mmol/l	Suurentunut paastoglukoosi / esidiabetekseen sopiva löydös
Paastoglukoosi ≥ 7,0 mmol/l	Diabeteksen diagnostinen raja, joka oireettomalla yleensä varmistetaan
2 h glukoosirasituksessa 7,8–11,0 mmol/l	Heikentynyt glukoosinsieto
2 h glukoosirasituksessa ≥ 11,1 mmol/l	Diabeteksen diagnostinen raja
HbA1c 42–47 mmol/mol	Esidiabetekseen sopiva alue
HbA1c ≥ 48 mmol/mol	Diabeteksen diagnostinen raja

Mikä on paastoverensokeri?

Paastoverensokeri eli paastoglukoosi kertoo veren glukoosipitoisuuden tilanteessa, jossa ruokaa ei ole
nautittu vähintään kahdeksaan tuntiin. Se on yksi tavallisimmista tutkimuksista, kun selvitetään tyypin
2 diabeteksen tai esidiabeteksen mahdollisuutta.

Mikä on HbA1c eli pitkäaikainen verensokeri?

HbA1c eli sokerihemoglobiini kuvaa pidemmän ajan glukoositasapainoa. Se kertoo, kuinka paljon glukoosia on kiinnittynyt punasolujen hemoglobiiniin. Terveillä HUS Diagnostiikkakeskuksen viitealue on 20–42 mmol/mol. HbA1c-arvo 48 mmol/mol tai enemmän on yksi diabeteksen diagnostisista kriteereistä. HbA1c-tutkimus ei vaadi paastoa.

Mitä korkea verensokeri tarkoittaa?

Tilapäinen glukoositason nousu voi liittyä esimerkiksi ruokailuun, stressiin tai sairauteen. Jos veren glukoosipitoisuus pysyy jatkuvasti koholla, se voi kuitenkin kertoa siitä, ettei elimistö pysty säätelemään glukoosia normaalisti. Pitkittynyt korkea verensokeri on tärkeää tunnistaa, koska hoitamaton diabetes voi ajan myötä vahingoittaa verisuonia, silmiä, munuaisia ja hermostoa.

Korkean verensokerin mahdolliset oireet

• lisääntynyt janon tunne
• tavallista tiheämpi virtsaamistarve
• väsymys ja voimattomuus
• suun kuivuminen
• näön sumentuminen
• selittämätön laihtuminen erityisesti selvän insuliininpuutoksen yhteydessä

Tyypin 2 diabetes voi kehittyä pitkään vähäoireisena tai täysin oireettomana. Siksi pelkkien oireiden perusteella diabetesta ei voida sulkea pois.

Mitä matala verensokeri tarkoittaa?

Hypoglykemialla tarkoitetaan liian matalaa verensokeria. Diabetesta sairastavalla rajana pidetään yleensä alle 4 mmol/l. Hypoglykemia liittyy tavallisimmin insuliiniin tai tiettyihin diabeteslääkkeisiin, ja sitä voivat edesauttaa esimerkiksi liian vähäinen syöminen, tavallista runsaampi liikunta tai alkoholi.

Matalan verensokerin oireet

• vapina
• hikoilu
• äkillinen nälkä
• sydämentykytys
• heikotus
• keskittymisvaikeudet tai sekavuus
• näkö- tai puhehäiriöt vaikeassa hypoglykemiassa

Jos henkilö on tajuton tai ei pysty nielemään turvallisesti, hänelle ei pidä antaa syötävää tai juotavaa suun kautta. Tilanne vaatii välitöntä apua.

Mikä on esidiabetes?

Esidiabeteksessa sokeriaineenvaihdunta on jo häiriintynyt, mutta diabeteksen diagnostiset rajat eivät vielä täyty. Esidiabetekseen sopivia löydöksiä ovat esimerkiksi paastoglukoosi 6,1–6,9 mmol/l, kahden tunnin glukoosirasitusarvo 7,8–11,0 mmol/l tai HbA1c 42–47 mmol/mol. Esidiabetes merkitsee suurentunutta riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen.

Miten verensokeria tutkitaan?

Paastoglukoosi

Laboratoriosta mitattava paastoglukoosi on perustutkimus. Näytettä varten ollaan yleensä syömättä vähintään kahdeksan tuntia; tutkimuspaikan omia valmistautumisohjeita tulee noudattaa.

HbA1c

HbA1c antaa tietoa pidemmän ajan glukoositasosta eikä edellytä paastoa.

Glukoosirasituskoe

Glukoosirasituskokeessa mitataan ensin paastoarvo, jonka jälkeen juodaan glukoosiliuos. Glukoosipitoisuus mitataan uudelleen tavallisesti kahden tunnin kuluttua. Koe auttaa tunnistamaan heikentyneen glukoosinsiedon ja diabeteksen.

Voiko verensokeria mitata kotona?

Verensokeria voidaan seurata kotona sormenpäämittarilla tai jatkuvalla glukoosisensorilla. Diabetesta sairastavalle omaseuranta voi olla olennainen osa hoitoa. Sen sijaan kotimittarin yksittäistä tulosta ei pidä käyttää omin päin diabetesdiagnoosin tekemiseen. Jos henkilöllä ei ole diabetesta mutta mittaukset ovat toistuvasti poikkeavia tai oireita esiintyy, asia kannattaa varmistaa terveydenhuollossa laboratoriotutkimuksilla.

Myös muita terveysarvoja voidaan seurata kotona erilaisilla mittalaitteilla. Lue lisää esimerkiksi pulssioksimetrin käytöstä kotona.

Miten mittaustulosta kannattaa seurata?

Mittaustulokset kannattaa kirjata ylös yhdessä mittausajankohdan kanssa. Samalla voi merkitä esimerkiksi ruokailun, liikunnan tai muun tilanteen, joka saattaa vaikuttaa glukoositasoon. Yksittäistä tulosta tärkeämpää on usein seurata, toistuuko sama muutos useissa mittauksissa. Kotona saadut tulokset eivät kuitenkaan yksin riitä diabeteksen diagnosointiin, vaan poikkeavat arvot arvioidaan tarvittaessa terveydenhuollossa.

Mitkä asiat voivat vaikuttaa verensokeriin?

• aterian hiilihydraattien määrä ja laatu
• liikunta ja muu fyysinen aktiivisuus
• insuliini ja muu diabeteslääkitys
• stressi
• infektiot, kuume ja muut sairaudet
• alkoholi
• ateriarytmi ja syömättömyys

Milloin kannattaa hakeutua tutkimuksiin?

Terveydenhuoltoon kannattaa olla yhteydessä, jos glukoositaso on toistuvasti poikkeava, jos esiintyy tyypillisiä korkean verensokerin oireita tai jos henkilöllä on suurentunut tyypin 2 diabeteksen riski. Diabeteksen diagnoosi tehdään terveydenhuollossa verikokeiden perusteella.

Kiireellistä arviota tarvitaan, jos poikkeavaan verensokeriin liittyy esimerkiksi tajunnantason heikkenemistä, voimakasta sekavuutta, hengitysvaikeuksia, voimakasta pahoinvointia tai epäily ketoasidoosista.

Miten verensokeritasapainoa voi tukea arjessa?

Säännöllinen liikunta, monipuolinen ruokavalio, painonhallinta tarvittaessa, riittävä uni ja tupakoimattomuus tukevat aineenvaihdunnan terveyttä. Diabetesta sairastavan tulee noudattaa omaa yksilöllistä hoitosuunnitelmaansa ja lääkitystään. Verensokerin tavoitearvot voivat vaihdella yksilöllisesti.

Usein kysyttyä verensokerista

Voiko yksi korkea verensokeriarvo tarkoittaa diabetesta?

Ei välttämättä. Verensokeri vaihtelee ja yksittäiseen tulokseen voivat vaikuttaa monet tekijät. Oireettomalla diagnoosi varmistetaan terveydenhuollossa asianmukaisilla laboratoriotutkimuksilla.

Onko HbA1c sama asia kuin paastoverensokeri?

Ei. Paastoglukoosi kuvaa glukoosipitoisuutta mittaushetkellä paaston jälkeen, kun taas HbA1c kuvaa pidemmän ajan keskimääräistä glukoositasoa.

Voiko tyypin 2 diabetes olla oireeton?

Kyllä. Tyypin 2 diabetes voi kehittyä hitaasti ja olla pitkään vähäoireinen tai oireeton.

Miksi glukoositaso nousee ruokailun jälkeen?

Ruoan hiilihydraatit pilkkoutuvat muun muassa glukoosiksi, joka imeytyy verenkiertoon. Insuliini auttaa siirtämään glukoosia solujen käyttöön.

Yhteenveto

Verensokeri on tärkeä osa elimistön energia-aineenvaihduntaa. Paastoglukoosi, HbA1c ja tarvittaessa glukoosirasituskoe auttavat arvioimaan sokeriaineenvaihduntaa. Toistuvasti poikkeavat arvot on syytä selvittää terveydenhuollossa, sillä esidiabetes ja tyypin 2 diabetes voivat olla pitkään oireettomia. Oikea-aikainen tunnistaminen mahdollistaa seurannan, elintapamuutokset ja tarvittaessa hoidon.

Lähteet ja toimituksellinen tarkistus

• Terveyskirjasto / Duodecim: Diabetes (”sokeritauti”); Glukoosi, paastosokeri ja P-Glukoosi; HbA1c; Glukoosirasituskoe.
• Diabetesliitto: Verensokeri ja glukoosi – mitä arvot kertovat?; Hypoglykemia ja hyperglykemia.

Toimituksellinen huomautus:

Artikkeli tarjoaa yleistä terveystietoa eikä korvaa terveydenhuollon ammattilaisen tekemää diagnoosia tai yksilöllisiä hoito-ohjeita. Raja- ja tavoitearvot tulee tarkistaa ennen julkaisua ajantasaisista suomalaisista hoitosuosituksista.